Kölnin reissu meni ihan mukavasti. Sää oli pilvinen, mutta ei satanut lainkaan ja lpt pysytteli kohtuullisesti +20 C:een tietämissä. Menimme paikallisjunalla Kölniin, joten päivälippu maksoi vain 23 € meiltä kolmelta (tosiasiassa sisältää rajattoman matkusoikeuden 24 h aikana viideltä hengeltä Nordhein-Westfalenissa). Jos olisit mennyt esim. IC-junalla, olisit saanut pulittaa lipusta 9 € suunta. Tosin paikallisjunalla matka kestää noin tunnin, mutta näkeehän siinä ajassa maisemia ja erilaisia ihmisiä.
Ensimmäiseksi kävimme Kölnin tuomiokirkossa, joka sijaitsee aivan Hbf:n (päärautatieaseman) vieressä. Mielettömän iso kirkko, jonka rakentaminen aloitettiin 1200-luvulla ja päättyi 1800-luvulla. Siinä välissä oli 300 vuoden tauko, koska kirkon rakentamiseen varatut rahat loppuivat. Aika fiksua, ettei rakennettu loppuun velkarahalla, vaan pidettiin tarpeelliset messut ilman kattoa, ja jatkettiin töitä, kunnes rahaa oli kerätty tarpeeksi, muiden pilkasta huolimatta. Kirkko muistuttaa ulkonäoltään hyvinkin paljon Pariisin Notre-Damea. Tosin ovathan molemmat kirkot arkkitehtuudeltaan goottilaisia, joka on siis romaanisen kauden jälkeinen ja renesanssia edeltävä tyylissuunta. Tosin Notre-Damen rakentamien aloitettiin 1163 ja se valmistui jo vuonna 1325, mutta Kölnin tuomiokirkon piirrustuksia ei ilmeisesti muutettu vastaamaan valmistumisaikakauttansa. Saksassa elää seuraava legenda, jos Kölnin tuomiokirkon (Kölner Dom) rakentaminen lopetaan, niin seurauksena on maailmanloppu. Maailmanlopusta ei ole silminnäkijähavaintojen mukaan ole pelkoa, koska osa kirkosta oli entisöitävänä. Kirkon pihalla nykyajan skeittaajat hioivat taitojaan, mitähän nuoriso touhusi pihalla 1300-luvulla? 
Gootilaisessa arkkitehtuurissa käytettiin paljon kapeita pilareita sekä niiden päällä kulkevia ruoteita, jotka muodostavat rakennukselle varsinaisen kivirungon. Tällöin rakennus pysyi kasassa ilman tiiviitä seiniä ja seinät kyettiin vapauttamaan kannatustehtävästään esimerkiksi suurille ikkunarakenteille, jotka on hyvin nähtävissä mm. Kölnin tuomiokirkossa.. Gotiikalle ominaista ovat myös suipot holvikaaret esimerkiksi verrattuna aikaisemman kauden (romaanisen) pyöreisiin holvikaariin. Pyöreän holvikaaren pystyy kahden palkin väliin virittämään vain yhdellä määrätyllä korkeudella (jolloin korkeuden muuttaminen vaatisi palkkien välisen etäisyyden muuttamista), kun taas kahdesta osasta koostuvan suipon kaaren korkeutta voidaan säädellä (Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Gotiikka).
Kaikkein mielyttävin yllätys kirkosssa oli jonkin paikallisen kuoron esiintyminen, joka oli aivan toista kuultavaa kuin suomalaisen kyläkuoron esiintyminen paikalliskirkossa. Sitä jäi jopa kuuntelemaan ja akustiikka oli näin maallisen näkökohdasta loistava. Tosin solistitkin olivat huipputasoa. Kun olimme ihmetelleet tarpeeksi yhtä maailman suurimmista kirkoista, niin yllätti maallinen nälkä pikaisen aamupalan jälkeen ja suunnistemme kohti Kölnin vanhaa kaupunkia ja löysimme paikallisen Bauerhausen (olutkuppila, jossa tarjoillaan ruokaa). Jos on käymässä Saksassa kannattaa syödä juuri tälläisissä paikoissa, silloin saa mahansa takuuvarmasti täyteen paikallista ruokaa. Erityisesti suositeltavaa niille, jotka syövät lihaa, eivätkä niin välitä kasviksista. No, minä sain julmetun ison lihaisen makkaran perunamuussin ja punakaalin kera. Punakaali oli muuten todella hyvää, ei mitään hapankaalia, vaikka sekin on ihan syötävää. Ruokajuomaksi valitsin paikallista olutta Kölchiä.
Ruokailun jälkeen suunnistimme Das Schokolademuseum:iin (suklaamuseoon), joka on kävelymatkan päässä Kölnin tuomikirkosta. Suklaamuseossa sai tutustua suklaan historiaan (aina mayoista lahtien), suklaan prosessointiin (esim. näimme paikan päällä, miten suklaamunat tehdään) ja tietenkin suklaan maistelua sekä suklaapakkauksien historiaan eri aikakausilta (Lindt, Kinder, Sarotti). Saksalainen suklaamerkki "Sarotti", muuten myy edelleen neekeri-imagolla suklaata kuluttajille, vaikka he ovatkin jo vaalentaneet brandin ihoa. Eikö tällainen mainonta ole jo kielletty Suomessa? Tosin en kyllä vieläkään ymmärrä, mitä väärää tällaisessa mainonnassa on? Eikö se ole sama kun Lappia kaupataan ulkomaalaisille lapp(ha)laisilla?
Suklaamuseossa oli muuten loistavan hyvä suklaakauppa, josta mukaan tartui mm. yksi pullo Belgialaista suklaaolutta (, joka oli todella hyvää ja maistui aidosti suklaalle), Ecuadorilaista ja Madagascarilaista suklaata ja pari konvehtirasiaa sekä Nixon osti itselleen käsintehtyjä suklaakonvehteja, jotka olivat yhtä hyviä kuin vastaavat käsintehdyt Belgialaiset suklaat.
]]>
