Blogauksen suhteen hiljaiselo jatkuu vielä tämän viikon. Nixonin Suomen koulun opinnot päättyvät tämän viikon perjantaihin mennessä. Poika-parka oli eilen niin poikki kaikesta opiskelusta, että nukahti viiden jälkeen ja heräsi päiväuniltaan vähän ennen iltayhdeksää. Tänään illalla klo 19.00 Nixonilla on vielä matematiikan tentti. Terveystiedon essee, saksan kirjoitelma ja äidinkielen kirjallisuusarvostelu pitäisi tehdä loppuun perjantaihin mennessä, sen jälkeen poika saa keskittyä pelkän saksan opiskeluun. Hyviä numeroita poika on saanut, vaikka on joutunutkin tukeutumaan äitinsä asiantuntemukseen ja ahkeraan itseopiskeluun. Palkinnoksi ahkerasta opiskelusta Nixon valitsi kolmesta erilaisesta tarjoamastamme vaihtoehdosta pikareissun Kölniin, jonne suuntaamme lauantaina.

Tänne on luvattu taas vaihteeksi aurinkoista säätä kaikkien näiden sateiden jälkeen. Tällä hetkellä taivas on harmaan pilviudun peitossa ja ilman lpt on +22C:tta, joten on ihan kiva keli opiskella saksaa parvekkeella. Keittiömme ikkunan vieressä on puistolehmus, joka on kukassa. Mehiläiset juovat mettä ja pulut kujertavat. Lehmuksessa yritti pesiä eräs pulupariskunta, mutta ne muuttivat viikko sitten pois. Ilmeisesti syynä oli kissamme, joka on oikea kerrostalokyttääjä. Milloin se vahtasi pulujen touhua keittiön ikkunalaudalta tai parvekkeen kaiteelta. Pulujen lähdettyä parvekkeen räystäiden alle ovat muuttaneet räystäspääskyt, jotka kirskuvat päivät pitkät. Linnuista lähtee yllättävän paljon meteliä. Pulutkin kuullostavat ihan pöllöiltä.Ne huhuilevat iltaisin. En ole uskaltanut päästää kissaa parvekkeelle ilman valvontaa, koska sen mielenkiinto uusia naapureita kohtaan on liian riskialtista. Joku kaunis päivä saan kutsua palokunnan pelastamaan sen katolta tai sitten se hyppää naapureita tavoitellessaan parvekkeelta alas.

Eilen tuli viime torstain sanomalehti Suomesta. Mikä nautinto olikaan lukea se tänä aamuna kahvin kera! Pienet ne ovat tämän naisen ilot. Siinä oli artikkeli, jossa kehotetaan muuttamaan kerrostalojen ullakkot ullakkohuoneistoiksi, jotka ovat kirjoittajan mielestä idyllisiä. Itse asiassa meidänkin asunto on täällä ullakkohuoneisto. Jos katsoo kadulta ylös asuntoomme päin, niin huomaa, että se on rakennettu katolle. Idyllisyydestä en nyt mene takuuseen, mutta näköalat ovat ihan hyvät, jos tykkää katsella talojen kattoja ja puiden latvuksia sekä elämää niissä. Kissa ainakin tykkää!