Ahdistaa! Housut kiristää, turvottaa ja ummettaa. Näin se liika syöminen kostautuu. Mies tilasi lauantaina perinteisen pitsapuhvetin. Suomessa meillä oli tapana tilata aina sunnuntaisin pitsat (väh. 4 kpl) kotiin. Maria Special, Izmer, Paradise ja Quattro Stagioni tilataan heti kun tullaan kesälomalle. Nämä täkäläiset pitsat ovat huomattavasti pienempiä ja sisältävät vähemmän täytettä ja kaiken lisäksi kuorrutetaan niin juustolla, ettei muuta pinnalta erota. Ja maussa täkäläinen plätty häviää 1-0  ”perinteiselle suomalaiselle pitsalle”. Vaikka muuten ruoka täällä on halvempaa kuin Suomessa, niin pitsat ovat laatuunsa nähden kalliimpia, normaali pitsa (26 cm) neljällä täytteellä maksaa täällä 7,30 €, kun Oulussa vastaavasta saa pulittaa vitosen. Oulun pitsakulttuuri on muutenkin Suomen parasta, missään muualla ei saa yhtä hyviä pitsoja yhtä halvalla. Kesälomalla tämä tyttö käy syömässä ainakin Mariassa, Napolissa ja Troijan Kebabissa.

Niin, täällähän pitserioista saa muutakin kuin pelkkää perinteistä pitsaa, kuten pastaa, salaatteja, täytettyjä patonkeja, hampurilaisia, pihvejä, snackseja, jälkiruokia, virvoitusjuomia, olutta ja viiniä. Kaiken saa mukavasti tilattua puhelimitse kotiin. Snacksivalikoimasta kokeilimme Pizza Brötcheneitä, jotka ovat sellaisia pienen sämpylän kokoisia pitsarullia. Ne maistuivat yllättävän hyvälle, mikä varmaan johtui siitä, ettei niitä oltu täkäläiseen tapaan upotettu juustoon.

Saksalaiset valmisruoat ovat yleensä ylisuolattuja, rasvaisia tai sokerisia. Kevyttuotteita saa hakemalla hakea ja niistä myös saa maksaa yleensä aika paljon enemmän. Useimmat kevyttuotteista on varustettu Painonvartijat -logolla, niiden rahastus yltää täällä kauppoihin saakka. Esimerkiksi jogurttipurkin kyljessä voi olla mainos, että sisältää 30 % vähemmän rasvaa, mutta tarkemmin katsottuna tuote sisältää hiilihydraatteja enemmän kuin laki sallii. No, onneksi maalaisjärjellä pärjää ja osaa etsiä ne kevyimmät vaihtoehdot ja syödä vähemmän niitä rasvaisia tuotteita. Meidän valmisruoat jäävät yleensä jogurtti- ja rahkapurkkiosastolle, koska ei tiedä mitä lisäaineita tuotteissa on käytetty. Kerran ostin Mexican -pakastepussin, jossa oli maissia, paprikaa, vihreitä ja kidneypapuja. En katsonut tarkemmin pakkausselostetta, vaan ajattelin, että se suurin piirtein samanlaista tavaraa kuin Suomessa myytävät vihannessekoitukset. Pannulle laittaessa huomasin, että vihanneksiin oli sotkettu mukaan jotain punaista maustetta. No, en kiinnittänyt siihen mitään huomiota, ennen kuin Nixon tuli seuraavana aamuna keittiöön koko naama koristettuna nokkosrokon tapaisella ihottumalla. Ihottuma kesti noin viikon ja sen jälkeen olen kyllä katsonut mitä mukaani kaupasta otan.

On pakko ottaa itseään niskasta kiinni ja ryhtyä taas tehokiinteytyskuurille. Jotenkin tässä on lepsunut tavoitteista ja päästänyt itsensä lössähtämään. Koko tänne muutto ja nämä pari kuukautta on ollut niin kiireistä, että on tullut syötyä vain roskaruokaa ja suklaata. Liikuntaharrastuskin on jäänyt aivan minimiin. Lähdenkin kaivamaan kaappien kätköistä sykemittaria ja verkkahousuja. Lenkkipolku Reinin rannalla odottaa.